51 Koodia - Odotus

Текст песни

Mustelmani sateenkaaren väreissä
Kertoo, niinkuin sinä oisit ollut äänessä
Mut susta ei näy jälkeäkään, paitsi jäljet, jotka minussa
Tapetissa kädenjäljet tummanpunaiset
Lattialla veitsenterän palat katkenneet
Vieressäni muovipussi, johon jäänyt muodot kasvojes
Mä ootan sun palaavan
Mutta tiedän, et se on turhaa
Joten joudun itse itseäni hakkaamaan
Mä ootan sun palaavan
Tää odotus mut murhaa
Kun joudun itse itseäni hakkaamaan
Nyt kun kolmetoista päivää on jo takana
Vuoteessamme vieläkin se sama lakana
Kunpa voisin palata takaisin aikaan ennen ikävää
Voisi luulla, ettei kukaan tätä ansaitse
Et mikä kohtalo jäi sulle, mikä minulle
Mut niinkuin kaikki muukin täällä, me ei kai voitu olla pysyvää
Jospa vihdoin voisin tämän leikin lopettaa
Kaatosateella sut kuoppaasi pudottaa
Niinpä avaan pakastimen, nostan sinut, alan raahaamaan