Jenni Vartiainen - Keinu (Vain elämää kausi 7)

Текст песни

Joka keinussa jumalten keinuu
Väliä taivaan ja helvetin heiluu
Hän kokee huiput ja kuilut kun keinuu
Kun keinuu
Joka selässä ristinsä kantaa
Kohtalon haltuun itsensä antaa
Hän kokee huiput ja kuilut kun keinuu
Kun keinuu
Hän on hiphopjumalan poika
Iskuja viskoo kuin salamoita
Tunsi sen vahvana sisältään
Mitä saanut on lahjana isältään
Se ikuisen kirouksen sisältää
Jota kuolemaan suruun ja ikävään
Ei kohtaloaan valinnut
Valtaistuimeensa lapsena jo kahlittu
Hänen tiensä on oleva lukittu
Se tie on esteillä tukittu
Siit on puhistu, jupistu, mutistu
Ennen kun saaga on valmis ei luhistu
Joka keinussa jumalten keinuu
Väliä taivaan ja helvetin heiluu
Hän kokee huiput ja kuilut kun keinuu
Kun keinuu
Joka selässä ristinsä kantaa
Kohtalon haltuun itsensä antaa
Hän kokee huiput ja kuilut kun keinuu
Onnee hakee paljain käsin pimeästä
Haavat syvenee mut ei lakkaa etsimästä
Ei, ei lupaukset paljon auta kun on tämä taakka
On oleva sivullinen aina kuolemaansa saakka
On nähnyt omiensa kääntyvän
Sillan alla virtaavien jokien jäätyvän
Häntä on kivitetty rehtorin nähden
Nimitetty lennoksi tähden
Vaikka tietää pimeyden koittavan
Silti uskoo valon viel voittavan
Joka keinussa jumalten keinuu
Väliä taivaan ja helvetin heiluu
Hän kokee huiput ja kuilut kun keinuu
Kun keinuu
Joka selässä ristinsä kantaa
Kohtalon haltuun itsensä antaa
Hän kokee huiput ja kuilut kun keinuu
Joka keinussa jumalten keinuu
Väliä taivaan ja helvetin heiluu
Hän kokee huiput ja kuilut kun keinuu
Kun keinuu
Joka selässä ristinsä kantaa
Kohtalon haltuun itsensä antaa
Hän kokee huiput ja kuilut kun keinuu
Kun keinuu
Kun keinuu
Kun keinuu